Sinivaula on tehnyt runsaasti tällaisia siemenkotia. Niistä tuli mieleen, voisinko ottaa siemeniä talteen ja kasvattaa niistä ensi keväänä sinivaulani itse. Olisihan se hienoa: jälleen yksi askel kohti oikeaa puutarhanhoitoa. Parvekkeiden kukkaloistohan perustuu niin paljolti yksivuotisiin kasveihin, ostotaimiin ja ruukkukukkiin (hortensiat, daaliat, krysanteemit), etten ihmettele, ellei upeinkaan parvekepuutarha ole puutarhaharrastajan mielestä oikein real thing. Just not cricket. Vähän kuin jos laittaisi ruokaa pelkistä puolivalmisteista ja väittäisi olevansa suurempikin chef.
Enhän minä toki kuvittele puutarhanhoidosta mitään tietäväni. Eihän parveke ole puutarha eikä siitä sellaista tule. Sitä paitsi mistä tietää, että siemenet ovat valmiita? Nettilähteessä sanottiin, että siemenet tai siemenkodat muuttavat usein silloin väriään. Olisikohan tämä tässä se muutos? Siemenkodan sisältö näyttäisi muuttuneen mustaksi. Toivon, että olen oikeassa. Aion piakkoin irrottaa siemenkodat ja kuivattaa siemenet sisällä. Sitten ne kuulemma pitäisi laittaa paperipusseihin ja kirjoittaa kasvin nimi päälle :) Kuulostaa ihanan antiikkiselta! Taidan käyttää vielä mustekynää.
Sinivaula on jo lopettanut kukkimisensa kokonaan ja alkanut lakastua. Lehtivihreän väheneminen viittaa minusta siihen, että siementekin pitäisi jo valmistua.
Tämä kasvi vasta suunnittelee kukkimista. Kyseessä on kiinansipuli, Allium tuberosum, jonka kukkien pitäisi olla valkoisia, tähtimäisiä. Saapa nähdä.
Kiinansipuli on monivuotinen ja viihtynyt ruukussaan sen verran hyvin, että aion koettaa sen talvettamista. Kuten näkyy, olen napsinut kasvista maustetta tomaattikastikkeeseen. Aion myös ottaa selvää, mitkä muut yrittini ovat monivuotisia, jotta en suotta heitä niitä pois, ainakaan kaikkia. Toisen sadonkorjuun aika on käsillä ihan näinä päivinä, ja ainakin basilika saa sen jälkeen mennä.
Tätä ei ole ennen tapahtunut parvekkeellani: kuunlilja tekee lisää lehtiä vielä kukkimisen jälkeen. Puutarhassa kuunliljat muodostavat nopeasti runsaan ruusukkeen ja leviävätkin, mutta parvekkeellani kasvi ei ole osoittanut sellaisia taipumuksia tätä ennen. Tämä aiheuttaa myös uuden ongelman. Olin ajatellut istuttaa tämän liljan salaa kerrostaloni pihapuutarhaan muiden kuunliljojen joukkoon. Mitenkähän istuttaminen onnistuu kesken uusien versojen puhkeamisen? Pitää varmaan vähän odottaa.
Ja krysanteemini sen kun komistuvat. Olen jo valmis julistamaan ne kauniimmiksi kuin daaliat, mikä on aika paljon sanottu se. Jos nyt näihin ei ilmesty kirvoja niin asia on kyllä aika selvä. Voikoha krysanteemeja kasvattaa itse? Siemenestä kenties? No, ehkä sitten joskus parvekkeenpidon jatkokurssilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti