sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Syysasetukset



Parveke on ollut syyskuosissaan jo jonkin aikaa. En ole aikeissa tehdä siellä enää juuri muuta kuin siirtää kuihtuneita kasveja unohduksen alhoon eli roskapussiin. Nämä moniväriset muratit eivät kuulu siihen joukkoon.


Oletan, että ne selviytyvät ensi talvesta paremmin kuin viime talvesta, ovathan ne vahvempia ja massaa on moninkertaisesti. On siinä varaa paleltuakin. Lehtien muodot vaihtelevat hauskasti; osa niistä on näinkin teräväpäisiä.


Yksivärinen amppelimurattini jätti seinää tällaiset jäljet, kun irrotin sen. Ei kälyni turhaan varoittanut.


Tässä kuvassa muratti on vielä entisellä paikallaan nurkassa.


Samaan aikaan otetussa kuvassa orvokit ovat vielä sangen hehkeitä. Valitettavasti ne ovat sittemmin ränsistyneet nopeasti. Ei vaikuta yhtää siltä, että ne kestäisivät pakkasiin asti.


Olen ottanut yrteistä talteen sen, mitä tältä kesältä haluan ja tarvitsen, ja nyt ne saavat kokeilla selviytymistä talvesta. Kaikki jäljelle jääneet yrtit ovat periaatteessa monivuotisia.


Tänään otetussa kuvassa iso muratti on uudella paikallaan ikkunan edessä, jossa se ei pääse kiipeilemään seinille. Krysanteemit ovat seuraavaksi lähdössä ja sen jälkeen varmaan orvokit, mutta yllättävän täyttä parvekkeellani on edelleen. Alimmalla kukkaportaalla pilkottaa vielä jotakin puuhasteltavaa.


Ei muratti pahalta näytä ikkunan edessäkään. Ennen pitkää laitan siihen myös keijukaisvalot (fairy lights). Sään kylmetessä parvekkeella ei enää juurikaan oleskella, joten käy yhä tärkeämmäksi, mitä näkyy sisään asti.


Kuunlilja voi paksusti nurkassaan. Tiedän, ettei se tule selviytymään talvesta ja keväästä, joten odotan vain sopivaa hetkeä sen siirtämiseen taloyhtiön kukkamaahan. Olisikohan se jo tänään?


Kesäpikkusydän Alba saa talvehtia syklaamien vieressä viljelylaatikossa. Kastelen viljelylaatikkoa ja muitakin kasveja vain niukasti enkä ole antanut lannoitetta enää pitkään aikaan. Näin monivuotiset kasvit aavistavat, että kasvukausi on päättymässä.


Ja sivuseinää hallitsevat hopealangat ja tädykkeet. Ainakin hopealangat selviytyvät talvesta ilman muuta, tädykkeistä en ole yhtä varma. Aika näyttää.


 Parvekkeen oven läpi muotopuutarha näyttää tältä.


Syklaamit näyttävät ylhäältä katsoen viipperiltä. Kai kaikki tietävät, mikä viipperä on?


Syklaamit elivät viime talvena tammikuulle asti. Nyt niiden paikka on vähintään yhtä suojainen, joten on ainoastaan pakkasista kiinni, miten käy. Viljelylaatikko on myös helppo peittää viltillä pakkasöiksi.

Vaikka parveke asettuu talviteloille, blogi ei ole ihan vielä tekemässä samoin. Minulla on vielä muutama mukava postaus suunniteltuna ja kauniita kuvia käyttämättä, joten stay tuned!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti