lauantai 18. lokakuuta 2014

Lasitettu parveke: ensimmäisen kesän opetukset





1. Lasitettu parveke on täysin eri asia kuin lasittamaton.

Tämänhän olisi pitänyt olla itsestään selvää, mutta ei se ihan ollut. Istutin kasveja, jotka olivat menestyneet lasittamattomalla parvekkeella, ja kuvittelin, että ne menestyisivät suunnilleen samalla hoidolla kuin ennenkin. Eihän se niin käynyt. Lobeliat rokottivat tästä heti kärkeen. Eivät lähteneet kunnolliseen kasvuun, vaan kuihtuivat.




2. Lasitetulle parvekkeelle pitää varata oleskelutilaa.

Täytin parvekkeen kasveilla äärestä laitaan, koska ajattelin, ettei siellä kuitenkaan oleskella. Yllättäen viherhuoneesta tulikin niin mukava keidas, että siellä olisi ollut mukava istuskella, jos vain olisi mahtunut sekaan. Lasit ja laskoskaihtimet poistivat aiemmat oleskelun esteet, jotka aiheutuivat melusta ja häikäisystä.



3. Kaikki kasvit eivät viihdy amppelissa.

Kuvittelin istuttavani muhkeat riippuvat puutarhat. Tosiasiassa läheskään kaikki kasvit eivät viihdy amppelissa, koska niiden juuret kärsivät paahteesta. Amppelin multa lämpenee helposti, etenkin, jos astia on musta, kuten minulla. On viisainta tyytyä kasveihin, jotka on kehitetty amppelikasveiksi tai joiden tiedetään tulevan toimeen myös amppeliolosuhteissa.



4. Lasitettu parveke ei välttämättä ole pätsi.

Kuulin naapureilta, että parvekkeemme lämpötila nousisi helteellä noin 60 asteen tienolle. Tosiasiassa se ei noussut kertaakaan edes 40 asteeseen, vaikka kesä oli helteinen ja pidin kuudesta lasipaneelista vain yhtä avoinna. Normaali lämpötila kesäpäivänä oli 30-36 astetta. Aurinko paistoi suoraan parvekkeelleni vain muutaman tunnin ajan päivässä, jolloin pidin usein verhoja täysin kiinni. Osa kasveista viihtyi erinomaisesti, mutta vaikuttaa siltä, että esimerkiksi keijunmekko olisi pitänyt enemmän viileämmästä ja ehkä varjoisammastakin paikasta.



5. Lasitus tarkoittaa, että vilkasliikenteiselläkin paikalla voi viljellä yrttejä. Mahdollisesti.

Parvekkeeni on vilkasliikenteisellä paikalla, ja ennen parvekelasitusta kasvien lehdille kertyi nin selvä kerros pikeä ja pölyä, ettei olisi tullut mieleenkään panna suuhun mitään siellä kasvatettua. Nyt  esimerkiksi kuunliljan lehdet säilyivät siisteinä. Siitä päättelin, että parvekkeella kasvatetut yrtit olisivat käyttökelpoisia. En ehkä olisi oma-aloitteisesti hankkinut yrttien taimia, mutta kun osuuspuutarhasta niitä tuli, laitoin ne jatkokasvamaan parvekkeelle ja käytin hyväkseni. Jos se lyhentää elämääni kuukaudella, lyhentäköön.



6. Parvekkeesta tulee rehevä jo melko vähälläkin.

Koska parveke on rajattu tila, ei tarvita valtavaa määrää kasveja, jotta siitä tulee rehevä. Taimia ostaessa kannattaa muistaa, että ne kasvavat. Lasitetulla parvekkeella kasvu on selvästi rehevämpää kuin lasittamattomalla. En tehnyt mitään ihmeellistä kasvien eteen: kastelin lannoitevedellä ja vähän nypin, siinä kaikki. Jokainen, joka kävi parvekkeellani, oli ihastuksissaan. Ikään kuin kuka tahansa ei olisi pystynyt samaan.



7. Kasvit rauhoittavat ja hoitavat mielenterveyttä.

Käytin puutarhamyymälässä kaikkiaan kai noin 250 euroa kevään ja kesän mittaan. Lisäksi investoin kohotettuun viljelylaatikkoon ja kukkaportaaseen sekä sivuseinän tankoihin ja ruukkuihin. Ostin myös kaksi mattoa ja pöydän. Rahaa kului, mutta mielestäni sain sille vastinetta. Kävin parvekkeella  vähintään kaksi kertaa päivässä: ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Lyhytkin piipahdus hoiti sielua. Sanotaan, että jo 15 minuuttia metsässä alentaa stressiä. Saattaa olla, että parvekkeella oleskelu toimii samoin. Niin sen oli tarkoituskin: taisin tietää jo keväällä, että olisin tänä kesänä kipeästi keitaan tarpeessa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti