Piti pesemäni parvekelasit. Pikainen homma, jonka olin aiemmin kellottanut noin kolmeen varttiin. Vähän verryttelyä sunnuntaiaamun alkajaisiksi. Koska kasveja on jo aika paljon, tiesin, että ahdasta tulisi, joten keplottelin ensi töikseni korituolin olohuoneen puolelle. Se piti nostaa suorille käsille kuin Peppi Pitkätossu, ja siltikin muutama hajuherneen tukikeppi lakosi.
Vasta palatessani kätevämmän siivousjakkaran kanssa huomasin tämän. Jösses! Nysse tiikerililjan ensimmäinen kukinto sitten avautui!
Otin siitä viimeksi kuvan eilen. Ajattelin silti, että terälehdet avautuisivat hitaammin. Ei auttanut muu kuin juosta hakemaan kameraa. Pakkohan siitä oli kuvat ottaa!
Kuvaussession jälkeen ryhdyin vihellellen siivouspuuhiin.Välineet esiin, vesiämpäri viereen, ladattu Kärcher käden ulottuville. Ensimmäisen lasin puitteita puhdistaessani pistin kuitenkin varomattomasti siivousliinalla varustellun käteni parvekelasien yläpalkin päälle. Sieltä tuprahti ilmoille paksu kerros betoni- ja maalipölyä. Ilmeisesti lasien asennuksen jäljiltä, ja oli selvää, että tilanne oli sama kautta koko parvekkeen. Eipä sitten muuta kuin tyhjentämään tila kaikesta irtaimesta kasvimateriaalista, jotta pääsisin kapuamaan katonrajaan ja käsiksi pölykerrokseen.
Vasta tämän jälkeen alkoi normaali parvekelasien pesu. Oletteko muuten kokeilleet keraamisen tason puhdistuslastaa ikkunoiden ja muiden lasien tiukimpiin tahroihin? Hyvin toimii. En yhtään tiedä, mitä ne tahrat olivat, mutta viime syksynä ne ilmestyivät parvekelaseihin amppeleiden kohdalle. Jotakin hyvin sitkeää siitepölyä? Nyt vasta ne lähtivät.
Kun kerran puuhassa jo olin, päätin saman tien siirtää matot samaan, jalalle miellyttävään asetelmaan kuin viime kesänä. Sitä varten piti myös kukkaporras osittain tyhjentää. Ja tietysti piti myös imuroida ja pyyhkiä lattia sekä seinä, joihin oli roiskunut likaista ikkunanpesuvettä.
On aika tuulinen päivä, jos olette huomanneet. Sen huomasivat myös ruusupavun ja hajuhrneen taimet. Ainakin yksi ruusupapu menetti ainakin kaksi lehteä, kun tuuli heitti rennon kasvin kaiteeltaan alas. Hajuherneistä pari oli jo onnistunut kiertämään kärhet tiukasti kepin tai tukilangan ympäri. Ne selviytyivät hyvin, mutta muut tuuli kaatoi.
Nostelin kasvit hellävaroen pystyyn ja pujottelin kärhiä ja varsia keppien ympärille. Toivottavasti eivät ottaneet täysin nokkiinsa. Lupaan, että tämä ei toistu!
Note to self: Älä koskaan istuta köynnöstäviä kasveja ennen kuin parvekelasit on pesty!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti