Kesäkuun vaihtuessa heinäkuuhun tilanne Parvekkeella länteen on tämä: kirkkaimmasta väriloistosta vastaa torilta 5 eurolla ostettu pinkki-keltakukkainen daalia.
Kuukauden tulokas on kuunlilja Minute man: sen tukeva kukkavarsi lupailee kukintaa lähiviikkoina.
Molemmat daaliat saivat paikan ruukkuportaan ylähyllyltä, josta ne näkyvät hyvin olohuoneeseen.
Viimevuotinen muratti on kasvanut supermuhkeaksi. Ratkaisevaa tuuhentumisessa oli versojen päiden paleltuminen kevättalvella.
Toisesta tiikerililjasta tuli väriltään selvästi tummempi kuin ensimmäisestä. Sehän oli melkeinpä lohenpunainen.
Kaikki pikkuyrtit voivat hyvin. Vanhempi basilika on jo melkein syöty, ja oreganokin näyttää hieman resuiselta. Toinen mansikoista kukkii, toinen on joutunut viettämään liikaa aikaa ruukkuportaan alemmilla tasoilla ja on siten jäänyt honteloksi.
Ruusupavuista kasvoi aivan käsittämätön ryteikkö. En ryhdy niitä raivaamaan, mutta ensi kesänä tuskin annan niille yhtä paljon kasvutilaa. Kukintakaan ei ole erityisen sykähdyttävä. Tämä on paras kukkaterttu tähän asti.
Hajuherneet kasvavat jopa 10-15 cm päivässä ja tarvitsevat ohjailua, etteivät lakoa ja jää maahan. Näyttää siltä, että lyhyet ja pitkät lajikkeet menivät minulta sittenkin sekaisin. Takarivin pitkät kasvit kasvattavat kuitenkin ihan näppärästi vartta ja taipuvat tukiristikolle asti, joten hätäkös tässä. Yhtään kukkanuppua ei ole vielä näkynyt.
Kesäpikkusydän kukkii runsaasti. Palaan asiaan kuvien kera lähiaikoina. Myös miljoonakellot voivat hyvin ja ovat jo ylittäneet amppelin reunat. Kyllä niistä vielä kunnon putous saadaan.
Nämä pikkuorvokit kukkivat yhä, mutta pienemmissä ruukuissa asuneet joutuivat antamaan tilaa osuuspuutarhalta tulleille yrteille. Myös tiikerililjat saavat mennä sitä mukaa kuin kuihtuvat. Kielo sen sijaan sinnittelee yhä varjoisassa nurkassaan, sillä aion talvettaa sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti