Livonsaaren osuuspuutarhan kaksi kauden viimeistä satolaatikkoa ovat olleet täyttä asiaa. Siis aivan hirmuisen painavia. Viimeisessä laatikossa oli enää kurpitsa, pari kiloa porkkanoita, sipuleita, palsternakka, pari punajuurta, retikka ja kaksi valkosipulia.
Viime viikon laatikossa lajien kirjo oli vielä runsaampi: edellä mainittujen lisäksi kyssäkaali, juuriselleri, lehtikaalia, ruusukaaleja ja kurttukaali sekä kaksi purjoa.
Ruusukaaleja saimme vain kerran eikä niistä siivottuina jäänyt valtavan paljon jäljelle. Herkullisia olivat silti. Keitin niitä ensin jonkun aikaa ja paistoin sitten valkosipulin kanssa.
Kurpitsoja on nyt käyttämättä kolme. Jääkaapissa on kaksi isoa laatikollista juureksia, ja tuo sininen kassi meni juureksineen suoraan parvekkeelle.
Porkkanoissa oli molemmilla kerroilla aivan jättiyksilöitä. Myös punajuuret olivat erittäin isoja.
Kuva ei sitä täysin kerro, mutta tämä porkkana on jättimäinen.
Osuuspuutarhan kaudet ovat kaikki olleet keskenään hyvin erilaisia. Tänä vuonna plussaa on ollut tasalaatuisuus eli siihen on voinut luottaa, että satolaatikosta saa monipuolisesti kasviksia ruoanlaittoon joka viikko. Kaupasta ei ole tarvinnut ostaa kasviksia ollenkaan, koska esimerkiksi sipulia ja salaattia on saatu koko ajan. Ja juureksia on tosiaan tullut pidemmäksikin aikaa.
Edellisvuosien kaltaisia ylilyöntejä (kilo kesäkurpitsaa ja/tai iso nivaska mangoldia joka viikko kahden kuukauden ajan) ei nyt ole sattunut. Puutarhuri on tosin kertonut kirjeissään, että juuri kesäkurpitsaa meni paljon kompostiin, koska sitä valmistui niin paljon kerralla, ettei sitä saatu jaetuksi. Myös avomaankurkuista oli ylitarjontaa.
Omia kulutustottumuksiani ajatellen salaattia tuli liikaa, samoin retikkaa ja kyssäkaalia, joita en ole oikein oppinut käyttämään. Olen onnistunut laittamaan vain yhden retikan ruuaksi, ja sekin ruoka meni syömättömänä jäteastiaan. Juurisellerin ja palsternakan suhde oli tänä vuonna väärä. Nehän ovat liemijuureksia, joita käytetään yhdessä, mutta palsternakkaa on noin 20 kertaa niin paljon kuin selleriä, jota tuli muistaakseni vain yksi. Osaan kyllä käyttää palsternakkaa erikseenkin, mutta niin osaisin selleriäkin. Nyt sitä pitää ostaa kaupasta, että saisi joskus tehdyksi waldorfin salaatin.
Valtaosa maissisadosta ei ehtinyt valmistua. Harmi, sillä osuuspuutarhan maissit ovat huippuluokkaa maultaan. Saimme nyt vain kaksi tähkää. Tomaattien satokausi oli yllättävän pitkä, ja herkkupapuja tuli ihan mukavasti. Valkosipulit on syöty aina viimeistä kynttä myöten ennen seuraavan laatikon saapumista.
Eniten jäin kaipaamaan lanttua, jota ilman on suomalaisessa keittiössä vaikea pärjätä. Retikan voisi ensi kesäksi hyvin vaihtaa lanttuun. Muistelen tosin, ettei sitä ole aiemminkaan liiemmin saatu - taitaa olla vaikea kasvi luomuviljelyyn. Tuholaisetkin tykkäävät lantusta.
Osuuspuutarhalla on tänä viikonloppuna istutettu valkosipulia ensi satokautta varten. Tämä antaa uskoa puutarhan toiminnan jatkumiseen. En ole itse voinut nyt osallistua talkoisiin ollenkaan, koska en pääse kyykystä ylös ilman apua. Toivottavasti tilanne korjaantuu ensi kesään mennessä, vaikka mitään takeita siitä ei kyllä ole. Voi olla, että joudun edelleen tyytymään parveke-elämään ja satolaatikon noutoon. Niin kauan kaikki on hyvin, kun vielä pystyn sen kantamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti