lauantai 15. elokuuta 2015

Rappioromantiikkaa


Parvekkeella pitäisi oikeastaan puuhastella vähintään pari kertaa päivässä, että se pysyisi priimakunnossa. Jos työn, levon, sairauden tai muun syyn takia ei tähän pysty, se alkaa rappeutua.


Katsokaa nyt tätäkin daaliaparkaa. Tuskin hengissä. Lehdet kirvojen runtelemat, mutta sitkeästi yrittää kukkia.


Punaista daaliaa vaivaa lisäksi jokin muu sairaus, joka tuhoaa sen nuput ja ruskistaa lehdet.


Voi kasviparkaa! Siitä saatu ilo oli suhteellisen lyhytikäinen. Nämä ovat viimeiset kuvat, jotka näistä kukista näette.


Sinivaula on kukkinut hienosti - minulla on paljon kuvia varastossa - mutta viimekesäisen keijunmekon tavoin se alkaa kuihtua heti, kun kukinnan päättyminen on näköpiirissä.


Katonrajassa keijunmekko kukkii vielä , mutta amppelista alaspäin suuntautuvat rönsyt ovat jo kukintansa lopettaneet. Lehdet alkavat ruskistua hiljalleen.


Jopa ruusupapuviidakossakin näkyy, että ollaan jo elokuun puolivälissä.


Suloiset hajuherneeni ovat kärsineet poissaolostani kenties eniten. Kun en ole ehtinyt poistaa lakastuneita kukkia, kasvit ovat tehneet paljon palkoja ja lähes lakanneet kukkimasta. Nämä kukat näyttäisivät olevan nääntymäisillään janoon. Muutamana hellepäivänä on jopa kastelu jäänyt hävyttömän vähälle. Kasvit eivät anna anteeksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti