Osuuspuutarha sitoutuu toimittamaan jäsenille satomaksua vastaan muistaakseni noin 10 satolaatikkoa. Tänään tuli jo kauden kolmastoista laatikko!
Ja minkälainen: Hokkaidonkurpitsa, NELJÄ sokerimaissin tähkää ja muutama sellerinvarsi. Olen muuten käynyt puutarhurin kanssa kirjeenvaihtoa selleristä: meillä kuluisi sitä paljon enemmänkin, mutta sitä ei laiteta satolaatikoihin minun kannaltani tarpeeksi, koska jotkut jäsenistä vastustavat sitä, ja lisäksi laatikossa on ahdasta. Argumentoin, että pitääkö minun nyt ruveta vastustamaan keräsalaattia, jota en todellakaan tarvitse joka viikko silloin, kun on näin runsaasti lämpimien kasvisruokien aineksia. Koska jos keräsalaatti jätettäisiin pois, sellerille jäisi tilaa. Eipä taida onnistua, koska puutarhuri tunnustautuu itse salaattimieheksi. Juuriselleriä ei ole vielä tullut yhtään, vaikka oletan, että sitäkin on kasvatettu. Mikä vääryys! Tosin se kasvaa yleensä niin hitaasti, että on kunnollisen kokoista vasta marraskuussa, kun satolaatikoita ei enää kota.
Siitä tulikin sitten mieleen se harmillisuus, että ilmeisesti syystalkoita ei ole tänä vuonna tarvetta järjestää, koska ulkomaalaiset vapaaehtoistyöntekijät ovat töissä pidempään kuin edellisvuosina, joten he ehtivät korjata sadon talteen. Voi olla niinkin, että satotarpeet on tänä vuonna osattu arvioida entistä paremmin, joten ylijäämää ei ole edellisvuosien tapaan jäänyt. Ensimmäisenä vuonna jäi valtavasti porkkanaa ja selleriä, viime vuonna kaalia, palsternakkaa, punajuurta ja selleriä. Tänä vuonna sitten ei ilmeisesti mitään? Harmin paikka! Mitähän tämän vuoden sellereille tapahtuu? Minusta on ollut ihanaa säilöä osuuspuutarhan tuotteita turpeessa kylmäkellariin ja käyttään niitä sieltä talven mittaan. Kuvassa mangoldia.
Eikä kahta kolmannetta: lisäksi on selvinnyt, ettei osuuspuutarha kylvänytkään perunaa, vaikka luulin. Keväällä oli sellaista puhetta, että koska perunannostoon halukkaita löytyi, siemenperunat pannaan multiin, joskin erilleen varsinaisesta osuuspuutarhan pellosta. Kun mainitsin tämän sivulauseessa puutarhurille, hän alkoi selittää, ettei kuulu puutarhurin tehtäviin viljellä perunaa. Jasså! Ilo omasta luomuperunastakin jäi nyt sitten ilmeisesti kokematta. Kyllä toi olisi kunnon härkänä tarvittaessa vetänyt vaot ja minä olisin pannut perunat omakätisesti multaan, jos olisin tiennyt, että se on siitä kiinni. Jos tuholainen olisi syönyt, sittenpä olisi. Satolaatikossa tuli myös tomaattia, härkäpapua, kurttukaalia ja parsakaalia. Härkäpapua en ole ennen käyttänytkään.
Ja pahnanpohjimmaisena laatikosta löytyi vielä porkkanaa, purjo, sipulia, palsternakka, punajuuri ja se turhista turhin salaatinkerä. Edellinenkin on vielä syömättä. (Muistan kyllä, kuinka alkukaudesta sitä suitsutin. Mutta nyt on kuulkaas jo juuresaika!)
Tämä marina on nyt sitten syytä suhteuttaa siihen tosiasiaan, että satolaatikot ovat olleet ennennäkemättömän runsaita ja tarjonneet yltäkyllin luomusyötävää koko kaudeksi. Olen pelkästään onnellinen, kun sama puutarhuri on luvannut jatkaa ensi vuonna. Ja siksihän minä hänelle olen palautetta laittanutkin, että jos vaikka ensi vuonna taas sitä selleriä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti