Viime viikonloppuna kärcheröin parvekkeen ikkunalasit kolmannen kerran tällä kaudella. Jouduin hakemaan keraamisen liesitason puhdistamiseen käytettävän kaapimen, jotta sain viljelylaatikon takana olleet lasit puhtaiksi. Melkoista tatinaa - mitä lie kuivunutta mahlaa. Poutapilvet tuottavat pienen pientä roskaa, joka kerääntyy ikävästi laskosverhojen alatelakan uriin. Miinus poutapilville. Kärcherille jälleen plussa.
Kuvissa komeilee tädyke, jonka hankin puutarhamyymälästä muutama viikko sitten. Olen vasta sittemmin tajunnut, että siinä on nuppuja. Ensimmäiset violetit kukat ovat puhjenneet - kuvaan ne, kunhan kerkiän.
Taitoin tuon yläkuvassa näkyvän puutarhapöydän pois ja siirsin hiukan kukkaporrasta, jotta sain väljemmin tilaa parvekkeelle. Nyt nojatuoliin pääsee helpommin. Huomaan, että ahnehdin keväällä liikaa. Näin pienelle parvekkeelle ei oikeasti mahdu mitä tahansa. Toisaalta en keväällä ajatellut, että parvekkeella oleskeltaisiin yhtään. En ymmärtänyt, miten paljon lasitus ja kaihtimet parantavat parvekkeen käyttömukavuutta.
Mutta tämähän olikin testikesä. Ensi kesäksi osaan valita ja sijoittaa kasvit paremmin. Nyt olen pohtimassa, mitä muutoksia teen talveksi. Joitakin kasveja siirrän varmaan sisään ikkunalaudalle, mutta mitä? Sain hiljattain lahjaksi kukkapylvään, joka nyt on parvekkeella, mutta tarvitsen sen varmaankin talveksi sisään alustaksi kuvassa näkyvälle komealle muratille. Meillä ei ole sisällä katoissa yhtään koukkua, johon voisi ripustaa amppelin. Riippuva kasvi tarvitsee siis kukkapylvään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti