Mansikka ei kuulunut tämän kesän onnistumisiin. Ostin torilta kolme aivan hyvännäköistä tainta, joiden piti olla rönsyilevää lajiketta. Ja ovathan ne rönsyn tuottanueetkin. Yhden.
Olen aikaisemmin kasvattanut pariakin eri mansikkalajiketta parvekkeella altakasteluruukuissa hyvällä menestyksellä. Yhtenä vuonna minulla oli neljä metriä pitkä rivi mahtavan tuuheita, tummanvihreitä lehtiruusukkeita, mutta lajike tuotti vain vähän kukkia ja marjoja.
Seuraavana vuonna mansikat tuottivat pienehköjä marjoja mahtavissa tertuissa, melkein kuin viinirypäleitä. Oli kuitenkin sateinen kesä, ja iso osa mansikoista homehtui ennen kypsymistään.
Tämän vuoden taimet eivät ole tuottaneet mitään: eivät lehtiä eivätkä juuri mansikoitakaan. Ilmeisesti en osannut kastella ja lannoittaa oikein. Ruukun pintamulta oli melkein aina kosteaa, kun kokeilin sormella, joten en kastellut kovin paljon. Kun kasvit jo selvästi kituivat, aloin antaa niille enemmän vettä, ja ne piristyivät hieman. Taisin näännyttää ne janoon.
Tässä kuvassa näkyy, että kasveja vaivasi kuivuuden lisäksi myös jokin tauti tai tuholainen, todennäköisesti kirvat. Suihkuttelin niitä muutamana päivänä ahkerasti pelkällä vedellä ja luulen kohtauksen menneen ainakin osittain ohi. Mutta kyllä totuus on nyt tunnustettava: mansikanviljelijän tyttärentytär voi epäonnistua mansikan kasvatuksessa täysin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti