sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Kuunliljat

Kukkaportaiden alimmalle hyllylle sopisi rivi varjossa viihtyviä kasveja, ajattelin. Kuten kuunliljoja (hosta). En ollut kuitenkaan tutkinut asiaa yhtään tarkemmin, kun jo bongasin kuunliljat puutarhamyymälässä. Halusin lehdiltään raidallisia, mutta useampaa eri lajia. Toi (tiedättehän tamperelaisen sanan, joka tarkoitaa aviomiestä) halusi kuitenkin ehdottomasti mukaan yksivärisen, sinertävälehtisen lajikkeen. Myönnyin, vaikka hiukan epäillen. Sen lehdet olivat kyllä minusta kauniit, mutta aika isot. Kukkaporras on aika pieni mitoiltaan.



Pulitin kolmesta taimesta yhteensä 16,5 euroa. Taimet näyttivät tukevilta ja elinvoimaisilta.


Kuunliljan juuret ovat paksut ja pulleat, kuten näkyy. Tästä syystä sen pitäisi kestää varsin hyvin myös kuivuutta, vaikka varjon eläjä onkin. Se on hyvä, koska en voi taata, että kastelu on aivan säännöllistä ja nuhteetonta.

Olisin oikeastaan tarvinnut kuunliljoja varten syvempiä ruukkuja. Kasvit saivat kuitenkin tyytyä siihen, mitä oli saatavilla. Jos onnistun talvettamaan ne, niille pitänee hankkia syvemmät ruukut ensi kesäksi. Sitten ne eivät kyllä enää mahdu kukkaportaalle.


Raitareunainen kuunliljani on hosta fortunei "Francee". Sitä pidetään yhtenä parhaista valkeareunaisista lajikkeista. Kukkien pitäisi olla muodoltaan kellomaisia ja laventelinvärisiä.


































Yksivärinen kuunliljani on lajiketta "Blue Angel" ja se luokitellaaan sinilehtisiin. Eiväthän sen lehdet toki siniset ole, mutta muihin kuunliljoihin verrattuna sävy on kieltämättä sinertävän vihreä. Tämä lajike on kuulemma yksi komeimmista ja isokasvuisimmista, mikä ei minun parvekkeellani ole etu. Huomaatteko muuten, että lilja tekee tässä jo ensimmäistä kukkavanaansa, vain kaksi viikkoa istutuksen jälkeen!



























Tältä hostapenkkini näytti heti istutuksen jälkeen.



Eipä aikaakaan, kun vehreät lehdet täyttivät koko tilan. Pelkään pahoin, että paikka on kuunliljoilleni liian ahdas. Mutta ei niitä ylemmäskään voi nostaa, koska siellä on tarjolla pelkästään paahteisia paikkoja.



































Mielestäni hostat ovat pärjänneet yllättävän hyvin helteilläkin, ehkä juuri luonnostaan varjoisan kasvupaikan ansiosta. Se kyllä alkaa vähitellen ihmetyttää, mille miniatyyrikasveille kukkaporras on oikein suunniteltu? Toisaalta minähän hankin sen juuri sopivien, mahtuvien mittojen takia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti